31.7.2017

Heinäkuun luetut kirjat

Moi!

Nyt on kyllä niin paljon kirjoja luettuna, että melkein hirvittää. Tästä kattauksesta luulisi melkein jokaiselle löytyvän jotakin!


Marja-Leena Tiainen - Viestejä Koomasta

Yläasteikäinen Silva hyppää kavereidensa yllyttämänä sillalta jokeen. Hän menee tajuttomaksi ja joutuu Koomaan. Koomassa kuolleet ihmiset antavat Silvalle viestejä maan päällä eläville sukulaisilleen. Silvan täytyy kuljettaa viestit perille, kun hän pääsee pois Koomasta. Koomassa Silva tapaa myös ikäisiään nuoria, jotka ovat hekin syystä tai toisesta menettäneet tajuntansa. Koomassa olo mutkistaa Silvan elämää, mutta se antaa hänelle myös paljon uusia, ihania asioita. 

Tämä oli tosi mukava kirja. Vaikka se olikin ohut, siitä sai itselleen pohdittavaa, esimerkiksi onko Kooma oikeasti olemassa. Tarina oli hyvin uskottava eikä sitä vedetty överiksi. Näin voisi vallan hyvin oikeastikin käydä!
 

Katharine McGee - Tuhat kerrosta: Pudotus

Kirjan tapahtuma-aika on tulevaisuudessa, vuonna 2118. Kirjassa seurataan 1000-kerroksisessa talossa elävien nuorten elämää. Köyhimmät ihmiset alivat alimmissa kerroksissa ja rikkaat ylimmissä.

Kirja oli tosi kiinnostava. Siinä oli mielenkiintoisia tulevaisuuden vempaimia, kuten esimerkiksi älypiilolinssit, joilla pystyi lukemaan viestejä ja puhetta huulilta. Hahmoja oli ehkä hieman liikaa tai sitten olen itse vain huono pysymään monien eri hahmojen perässä. Nuorten elämä oli kuitenkin hyvin samanlaista ongelmineen päivineen kuin nykyajankin nuorten. Älä anna tämän kirjan kannen hämätä! Itse jätin sen pari kertaa kirjastoon kannen perusteella, mutta lopulta otin sen mukaani ja onneksi otinkin.


Elina Rouhiainen - Susiraja 1: Kesytön

Kirjan päähenkilö on lukiota käyvä Raisa, joka joutuu äitinsä kuoleman jälkeen muuttamaan Helsingistä Kainuun korpikylään Hukkavaaraan. Raisa haluaa Hukkavaarassa selvittää, miksi hänen äitinsä ei ole pitänyt Helsinkiin muuton jälkeen yhteyttä sukulaisiinsa. Hän huomaa Hukkavaaran ihmisissä outoja piirteitä. Ihmiset paljastuvatkin laumaksi ihmissusia. Raisa myös rakastuu Mikaeliin, joka on laumanjohtajan poika. Ihmisen ja ihmissuden välinen suhde ei tule olemaan helppo.

Kesytön oli kyllä tosi koukuttava kirja! Sitä ei voinut laskea käsistään ja tekstiä tulikin ahmittua paljon kerralla. Tätä oli myös hauska lukea, koska asun itsekin Kainuussa. Pienen googlettelun tuloksena sain myös tietää, että Hukkavaaran kylässä järjestetään oikeastikin susisafareja, koska siellä on niin paljon susia. Se tieto teki kirjasta hyvin todentuntuisen. Tämä oli kyllä tosi jännittävä kirja, suosittelen!


Elina Rouhiainen - Susiraja 2: Uhanalainen

Edellisestä Susiraja-kirjasta tuttu Raisa palaa Hukkavaaraan. Mikaelin isä, laumanjohtaja Daniel on kadonnut vaimonsa kanssa ja uusi susi on vallannut johtajan paikan. Raisa kumppaneineen rupeaa selvittämään, minne Daniel on kadonnut.

Tämä ei todellakaan ollut yhtään edeltäjäänsä huonompi kirja! Jännitystä ja vaarallisia tilanteita riitti eikä tämänkään lukemista voinut lopettaa hetkeksikään. Onneksi sarjassa on vielä kaksi kirjaa jäljellä!
 

Grace McCleen - Ihana maa

Ihana maa 10-vuotiaan Judithin roskista rakentama lelumaa, jolla leikkimällä hän pystyy vaikuttamaan myös oikean elämän kulkuun. Judith ja hänen isänsä kuuluvat uskonnolliseen ryhmään, jonka tapaamisissa he käyvät joka viikko. Isänsä kanssa Judith lukee paljon Raamattua sekä käy saarnaamassa ihmisten ovilla. Judith on koulukiusattu, eikä kiusaaminen lopulta rajoitu enää pelkästään kouluun. Onneksi Judithilla on Ihana maa, joka varmasti auttaa...

Ihana maa oli hyvin erilainen kuin lukemani kirjat yleensä. Judith vaikutti aivan ihanalta ihmiseltä. Hän pohti paljon asioita ja esitti isälleen monia kiinnostavia kysymyksiä esimerkiksi uskosta. Kiusaajien toiminta ärsytti itseäkin hyvin paljon ja lukemalla oli pakko selvittää, saadaanko se ikinä loppumaan ja miten Judithille ja hänen isälleen käy.


Julie Murphy - Dumplin

Kirjan päähenkilö on Willowdean, joka työskentelee pikaruokaravintolassa, käy koulua ja on ylipainoinen. Samalla työpaikalla työskentelevä, hyvännäköinen Bo ihastuu Willowdeaniin eikä tyttö pysty ymmärtämään, miksi. Hän myös päättää osallistua osavaltionsa omiin missikisoihin, mikä järkyttää hänen äitiään, joka on itse voittanut kisan nuoruudessaan. Äiti ei ymmärrä Willowdeanin ylipainoa, vaan yrittää saada hänet laihtumaan monin eri keinoin.

Dumplin oli kyllä hauska ja välillä vakavakin kirja. Sillä oli ''voimaannuttava'' vaikutus ja se toi hyvin esille myös erinäköisiä kuin yleiseen kauneusmuottiin kuuluvia ihmisiä. Tätä suosittelen kovasti!


L.J. Smith - Vampyyripäiväkirjat: Korpinmusta

Kirjan päähenkilö Elena käy lukiota, jonne tulee uusi oppilas nimeltään Stefan. Elena iskee silmänsä poikaan ja haluaa saada hänet itselleen keinolla millä hyvänsä. Elenan kotikaupungissa tapahtuu kirjan aikana outoja murhia, jotka alkoivat heti Stefanin ilmestyttyä kaupunkiin. Paljastuukin, että Stefan on vampyyri, jonka kostoa janoava veli tuli myös paikan päälle veljensä perässä. Ja he molemmat haluavat Elenan.

Tämä kirja oli kyllä hienoinen järkytys, koska ennen tämän lukemista olen katsonut Vampyyripäiväkirjoja sarjana. Kirjassa Elena on aivan erilainen kuin sarjassa, ja lisäksi muutkin hahmot ovat erilaisia. Tapahtumatkaan eivät kohtaa sarjaa ja olen liian hämmentynyt jatkaakseni kirjojen lukemista. Eli todennäköisesti tämä oli ensimmäinen ja viimeinen tästä sarjasta lukemani kirja. Suosittelen kuitenkin, jos et sarjaa ole vielä katsonut!
 

Sisko Latvus - Kaksi sateenkaarta

15-vuotiaan Innan maailma romahtaa 1990-luvun alussa, koska Neuvostoliitto hajoaa. Hän muuttaa perheensä kanssa romahtamisen jälkeen Neuvostoliitosta Suomeen ja jälkeensä hän jättää monia asioita, joista tärkeimpänä poikaystävä Daniel.

Oli kiinnostava lukea arjesta Neuvostoliitossa ja sen romahtamisesta nuoren näkökulmasta. Myös Neuvostoliiton ja Suomen kulttuurierot tulivat hyvin esille kirjassa. Se ei kuitenkaan ollut liian historiaan syventyvä, sillä tärkeintä kirjassa vaikutti olevan Innan ja Danielin suhde ja sen jatkuminen.


Milla Keränen - Sisilian ruusu

1249-luvun Sisiliassa elävä Rosalia haluaisi kovasti nähdä mertentakaiset maat. Hän odottaa Sisilian keisari saapuvaksi takaisin mereltä tulevan miehensä Salvatoren kanssa, jonka mukana hän voisi toteuttaa unelmansa. Keisarin saapuminen kuitenkin viivästyy ja Rosalia hankkiutuu töihin luostarin yrttitarhaan. Yöllä yrttitarhassa hän tapaa vaaleahiuksisen muukalaisen, joka varastaa Rosalian sydämen. Nähtäväksi jää, saako Rosalia nähdä kaukaiset maat ja miten muukalaisen lopulta käy.

Tämä oli kyllä tosi hyvä kirja! Pelkäsin sen olevan liian opettavainen historian kannalta, mutta se olikin luonteva osa kirjaa. Kerronta oli hyvin kaunista ja eteenpäin soljuvaa. Tätäkin luin oikein ahmimalla ja kirjassa oli hyviä juonenkäänteitä! Tämä sopi hyvin kesäluettavaksi riippumatossa keinuen.

Oletko lukenut jo jonkin näistä kirjoista tai herättikö jokin mielenkiintosi?

29.7.2017

Pientä tyylikokeilua

 Moi!

Pääsin viimeinkin pukemaan päälleni tämän Oulun Fiorellashopista ostamani paidan. Tämä on kyllä juuri niin mukava paita päällä kuin miltä se näyttääkin. Ei purista mistään ja pienten reikien ansiosta se hengittää, joten ei ainakaan tule kuuma!


Olen kyllä aika varma siitä, että tämä paita pääsee ensimmäisenä koulupäivänä käyttöön. Onko kukaan muu alkanut jo suunnittelemaan asuja koulua varten? 


Kuten taisin jo ostospostauksessa mainita, tämä paita on hyvin erilainen kuin tyylini yleensä. Mitään tämän tapaista ei ole ennen löytynyt vaatekaapista. Erilaisten vaatteiden ja tyylien kokeileminenhan kuitenkin piristää mieltä! Muistan, kun ala-asteella minulla oli yhden päivän ajan kova halu kokeilla rock-tyyliä. Menin sitten kouluun hakaneulat farkuissa ja pääkallopaita ja -panta päällä ja olin niin ''cool''. Ei ole tuon päivän jälkeen minun päälläni nähty hakaneuloja farkuissa, mutta parempihan se oli kokeilla sellaistakin!

Mitä pidät asusta ja eritoten paidasta? Löytyykö sinulta vaatekaapista vaatteita, joita et jossain vaiheessa kuvitellutkaan ostavasi?

Ps. Olette varmaan huomanneet minun tehneen Sanasokkelossa-blogin kanssa joka kuukausi yhden yhteistyöpostauksen. Nyt Erja on kuitenkin päätynyt siihen tulokseen, että hän lopettaa bloggaamisen ainakin joksikin aikaa. Nyt näitä yhteistyössä tehtyjä postauksia ei luonnollisesti tulla enää näkemään. Paljon kiitoksia Erjalle yhdessä suunnitelluista postauksista♥ Alta näet postaukset, jotka on tehty yhteistyössä:

Mikä tekee minut onnelliseksi? Minkälainen tyylini on? Tarina blogin nimen takaa. Tämän hetken kuunnelluimmat #2. Minun murteeni. Lempipaikkani.

26.7.2017

Minun murteeni #2

 Moi!

Edellinen murrepostaus oli paljon suositumpi kuin osasin odottaa, joten tottakai siihen pitää tehdä kakkososa! Pidemmittä puheitta, tässä taas pari uutta Kainuun murteen sanaa:


Mun sukat on menny hiuti.

 Elikkä siis sukat ovat kuluneet hyvin ohuiksi, mutta eivät vielä aivan puhki. En itsekään tiennyt tätä sanaa, ennen kuin perheenjäseneni käytti tätä.

No minäpä hurrautan tämän tästä. 

Tarkoittaa nopeasti tekemistä. Jos esimerkiksi jokin sauma pitäisi ommella ompelukoneella, sauman voi hurrauttaa äkkiä. Myös autolla voi hurrauttaa johonkin paikkaan. Hurraottamiseen tarvitaan siis yleensä jokin apuväline, pelkästään kävellen ei tehdä sitä. 

Elä jaksa koko ajan hänkkäröijä.

Hänkkäröijä eli häiritä.



Käydään siellä mutkin. 

Mutkin tarkoittaa sinne ja takaisin. Jos käyn kaupassa ja tulen sitten heti takaisin, kaupassa käydään mutkin. 

Kyllä sen oekisuunnassa pitäs mennä nuin. 

Kyllä sen oikeastaan pitäisi mennä noin. Tässä sanoja ei ehkä ole täysin varma ohjeistaan, mutta pitäisihän sen oikeastaan mennä noin. 

Mun kengät mahtaa olla porstuassa. 

Porstua tarkoittaa eteistä. En ole oikeastaan muualla käyttänyt tätä sanaa, mutta kotona toinen eteisistä on aina porstua.



Kyllä se sen maalin silimäänni tekkee.

Tämän selittäminen on kyllä hieman vaikeaa. Tässä yhteydessä sanoja ei ensin uskonut, että toinen henkilö tekee maalin. Kun maali kuitenkin tulee, se sittenkin teki sen eikä sanoja voi uskoa silmiään.

Eläpä viiti urheilla siinä. 

Urheilla ei tarkoita oikeaa urheilemista tässä yhteydessä, vaan se tarkoittaa uhkarohkeaa käyttäytymistä.  


Löytyikö uusia sanoja vai olivatko kaikki tuttuja? 

24.7.2017

Mitä kuuluu?

 Moi!

Sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa käymään rippijuhlissa, tällä kertaa kaverini pikkusiskon juhlissa. Siellä oli kyllä tosi hauskaa olla niin juhlien virallisen kuvaajan ''avustajana'' kuin ruokapöydässä nautiskelijana. Varsinkin suklaajuustokakku oli älyttömän hyvää! Tämän postauksen kuvat ovat juuri tuon päivän asusta. Mitäs pidätte?




Mitähän kaikkea muuta tässä kesän aikana onkaan tapahtunut. Mitään niin kauhean erikoista en Saimaan reissua lukuunottamatta ole tehnyt. Olen ollut mummulassa, asunnolla ja kotona sekä oikeastaan ihan vain löhönnyt suurimman osan kesästä. Vieläkään en oikein koe olevani palautunut ensimmäisen lukiovuoden jäljiltä ja lomaakin on enää jäljellä reilu kaksi viikkoa.



Reilu viikko sitten kävin napsaisemassa kampaajalla kuivia latvoja pois hiuksista. Lyheniväthän ne jonkin verran entiseen verrattuna mutta onneksi ne kasvavat takaisin. Viime viikolla olin myös keskiviikosta lauantaihin mummulassa, jossa tapasin pitkästä aikaa ihania serkkujani. Oli kyllä mahtavaa viettää aikaa heidän kanssaan, ihmisten kanssa, joiden kanssa olen kasvanut näinkin isoksi. Huhhuh, nyt meni kyllä imeläksi. Mummulassa olon jälkeen olikin sitten jo nämä rippijuhlat, joista jo postauksen alussa kerroin.



Ensi viikolle ja koko loppulomalle minulla ei ole sitten mitään suunnitelmia. Saa nähdä, tulenko viettämään sen ihan vain kotosalla vai tuleeko jotain yllättävää menoa. Jätetään varaa yllätyksille!

Mitä sinulle kuuluu? Mitä suunnitelmia sinulla on loppukesälle?