Ylianalysoiminen ja -miettiminen on ainakin minulle lähes jokapäiväinen asia. Onko sinulle tuttua se, kun päivän päätteeksi nukkumaanmennessä alatkin pohtimaan, mitä kaikkea oletkin ehkä unohtanut tehdä tai teitkö sittenkin virheen jossain asiassa? Kaikista ärsyttävintä on, jos nukahtaminen viivästyy turhan miettimisen takia.
Joskus omalla kohdallani menee jopa päiviä, kun jokin asia viipyy mielessä turhan kauan. Asiat, joille ei juuri sillä hetkellä pysty tekemään mitään, ovat maailman turhimpia vatvottavia asioita.
Yleensä ylimiettimiset liittyvät negatiiviisiin aiheisiin. Kun pohtii aina negatiivisia asioita ja sattuukin se hetki, kun tämä asia toteutuu juuri mietityllä tavalla, kierre on valmis: aina odottaa sitä seuraavaa hetkeä, kun näin käykin taas uudestaan ja se oma "pelko" olikin tosi.
Miksei ihmismieli voisi olla niin kätevästi suunniteltu, että automaattisesti odottaisi kaikkea kivaa? Ei miettisi heti niitä pahimpia asioita, vaan olisi aina innoissaan siitä, mitä positiivista voisikin sattua. Innoissaankin on välillä vaikea mennä nukkumaan, mutta tietenkin silloin olisi paljon miellyttävämpää painaa pää tyynyyn.
Ehkä ihmismieltä voisi huijata tässäkin. Ilmeisesti aina negatiivisesti miettiminen vahvistaa juuri niitä hermoratoja, jotka sitä suorittavat. Jos taas ajattelee positiivisesti, "positiiviset" hermoradat vahvistuvat. Tässä täytyy siis käyttää omaa tahdonvoimaansa, jotta mieltä saa huijattua. Jos ylimiettimisestä on jo tullut tapa, sitä on vaikea kitkeä pois. Varmasti yritys kuitenkin kannattaa, ja ehkä joskus kierteestä pääsee yli.
Onko sinulla taipumusta ylianalysointiin? Jos on, miten pääset siitä mielentilasta yli?
Lue myös nämä:
Seuraa myös Instagramissa @siniriekki.
Mielenkiintoinen postaus! Tämä niin osui ja upposi. Olen todellinen ylianalysoija ja murehtija. Sisäinen kriitikkoni on vahva persoona ja toisinaan sen ääntä on vaikea vaientaa. Olen kuitenkin viime aikoina pyrkinyt enemmän jättämään sen huomautukset omaan arvoonsa. Aina ei tarvitse olla täydellinen ja toisinaan riittää se hyväkin. Joskus, kun murehtiminen menee liian pitkälle, olen pyrkinyt pääseemään siitä irti ajattelemalla hyviä asioita; niitä mistä voin olla kiitollinen ja ylpeä.
VastaaPoistaOi, kiva kuulla! Kiitos kans vinkistä, miten oot yrittäny päästä irti yliajattelemisesta :) Tsemppiä jatkoonkin!
Poista