23.2.2020

4 helppoa aamupalavinkkiä

Joskus aamupalojen keksiminen on hyvin hankalaa ja samat ruuat alkavat jo pursuta korvista ulos. Tässä postauksessa jaan neljä erilaista aamupalaa, joita nautiskellessa voit hyvin valmistautua uuteen päivään kahvi- tai teekupponen rinnalla.

aamupala1
Smoothie bowlit ovat omia ehdottomia lemppareitani! Niistä saa helposti muunneltua eri makuisia ja eri koostumuksellisia vain ainesosia muuttamalla. Tässä kuvan smoothie bowlissa on mustikoita, banaani, Alpron Go On -rahkaa, kaurahiutaleita ja jotain satunnaista hävikkiruokakaupasta tilaamaani proteiinijauhetta. Päälle lisäsin kookoslastuja. Mikäli smoothiesta haluaa juoksevampaa, voi rahkan tai jogurtin korvata vaikkapa kauramaidolla. Ruokaisampaa perinteisestä smoothiesta saa lisäämällä sinne esimerkiksi:

-Kaurahiutaleita
-Proteiinijauhetta
-Chiansiemeniä
-Avokadoa
-Pähkinöitä 

aamupala2

Kananmunaleivät ovat niin yksinkertainen ja superhyvä aamupala! Paistat vain pannulla pari kananmunaa ja maustat haluamallasi tavalla (vinkki! Grillausmauste on salainen ainesosa parhaimpaan munakkaaseen!). Paahda leivät paahtimessa, voitele ja laita munakkaat päälle. Lisää kurkkua, pinaattia, tomaattia, paprikaa, salaattia tai mitä haluatkaan leipien päälle. Valmista! Omasta mielestäni ruisleipä on paras leipä tähän, mutta muutkin leivät ovat taatusti hyviä vaihtoehtoja. 

aamupala3

Puuroa ei tietenkään kannata unohtaa aamupaloja odottaessa. Kuvan puuroon lisäsin keitettäessä chiansiemeniä ja päältä löytyy mustikoita, raakakaakaonibsejä ja maapähkinävoita. Päälliset ovat kaikkein tärkein asia puurossa ja niitä voi vaihdella aivan oman maun mukaan. 

aamupala4

Banaanilettuihin tämän tietyn ohjeen löysin jonkun IG-storysta, mutta en millään muista, kuka oli kyseessä. Joka tapauksessa, näihin lettuihin tarvitset vain kaksi kananmunaa, yhden banaanin ja 3/4dl kaurahiutaleita. Taikinan sekaan voit lisätä myös haluamiasi ainesosia. Muussaa banaani ja sekoita se kananmunien ja kaurahiutaleiden kanssa. Paista pannulla haluamasi kokoisia lettuja ja valmista! Koristeeksi voit laittaa jogurttia, pähkinöitä ja marjoja.  

Sen vaikeampia ei aamupalojen tarvitse olla! Mitä sinä syöt yleensä aamupalaksi? 

Lue myös nämä:



19.2.2020

Näillä tuotteilla teen perusmeikkini

En meikkaa läheskään joka päivä, mutta silloin kun meikkaan, haluan panostaa hieman enemmän kuin laittamalla vain peitevoidetta ja ripsaria. Tykkään kokeilla uusia asioita, vaikka onkin sitten eri asia, voiko kaikkien kokeilujen kanssa oikeasti lähteä ihmisten ilmoille. Erityisesti luomivärien tekoa on tosi hankala osuus, mutta tässä postauksessa esittelen tuotteet, joita käytän yleisimmin tehdessäni perusmeikkiäni. Toivottavasti sinäkin löydät tästä postauksesta uusia mielenkiintoisia tuotteita! 

perusmeikki1 
Ennen meikkaamista laitan aina kosteusvoidetta ja se toimiikin hyvänä pohjustajana. Meikkivoidetta en käytä. Maybellinen Fit me -peitevoide on oikein toimiva tuote, mutta myös Essencen peitevoiteet ovat ihan yhtä hyviä. Tämän loppumisen jälkeen siirrynkin luultavasti takaisin Essenceen. Peitevoidetta levitän silmien alle, luomille sekä epäpuhtauksien päälle. Levittämiseen käytän halppismeikkisientä ja pidän erityisesti tällaisesta kasteltavasta versiosta.

Väritön puuteri on oma lempparini puutereista, sillä silloin ei tarvitse vielä erikseen puuterinkin  kanssa etsiä sopivaa sävyä. We Care Iconin puuteri on toiminut tarkoitukseensa hyvin, ilman mitään erityisiä plussia tai miinuksia. Kasvojen puuteroimisen lisäksi laitan puuteria sormella silmäluomille, sillä ne rasvoittuvat minulla tosi helposti. 

perusmeikki2

perusmeikki3

Ensimmäisen puuterikerroksen silmäluomille laiton jälkeen laitan Essencen silmämeikinpohjustusvoidetta, jonka jälkeen laitan vielä uuden kerroksen puuteria sormella. Luomiväreinä käytän Nyxin palettia, mikäli haluan mattaisen silmämeikin ja Essencen, kun haluan kimaltelevaa. Yleensä päädyn Essenceen ja niin kävi tälläkin kertaa. Aluksi laitan kaikista vaaleinta sävyä koko luomelle ja sitten tummempia sävyjä ulkonurkkaan. Kimalteisia sävyjä levitettäessä kastelen siveltimen ensin setting spraylla, jotta siitä tarttuu edes jotain. Kimalteista levitän silmän sisänurkan puolelle. 

Ripsarina toimii L'Oreal Parisin Paradise Extatic vedenkestävänä, sillä ripsiväritkin leviävät minulla tosi helposti niin ala- kuin yläluomellekin. 


Highlighterina toimii Models Ownin nestemäinen highlighter, jota laitan hieman kaikkialle: poskipäihin, leukaan, nenänpäähän, otsaan, silmänurkkiin ja kulmaluulle. Lopuksi vielä Nyxin kuultavan lopputuloksen antavaa setting sprayta. Jossain vaiheessa mattainen oli haluamani lopputulos, mutta nyt noin vuoden olen pitänyt enemmän kuultavasta lopputuloksesta.

perusmeikki4

Setting sprayn jälkeen on vielä huulimeikin vuoro ja se vaihtelee tosi paljon ihan fiiliksestä riippuen. Välillä tekee mieli laittaa punaista huulipunaa ja välillä taas jotain luonnollisempaa. Tällä kertaa päädyin Kikon huulikiiltoon huulien kuivuuden takia, ai että se on ärsyttävää talvella! 

IMG_20200219_142022_873

IMG_20200219_142058_221

Mitään ammattimaista tai erityisen taitavaa ei tämä räpellys ole, mutta aina voi olla oman elämänsä kosmetologi! Onko sinulla samoja tuotteita käytössä? Meikkaatko usein vai harvoin?

13.2.2020

Minkälaista on opiskella avoimessa yliopistossa?

Aloitin viime syksynä opiskelemaan viestintää avoimessa yliopistossa. Noin puolen vuoden aikana on tarkoitus opiskella kokonaan viestinnän perusopinnot, eli kasaan tulee 25 opintopistettä. Opintojaksoja on siis viisi, joista jokaisesta saa viisi opintopistettä. Aluksi olin hyvin vastahakoinen avointa yliopistoa kohtaan, sillä ajattelin tällaisten opintojen maksavan jopa tuhansia euroja. Olin kuitenkin täysin väärässä, sillä nämä perusopinnot maksavat yhteensä 250 euroa. Toki tuokin summa on iso, mutta kesätöiden tienesteillä sain hyvin maksettua koko perusopintojen summan kerralla. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se etu, että mikäli pääsen jossain vaiheessa sisään yliopistoon, saan mahdollisesti nämä opinnot hyväksiluettua osaksi tutkintoa, mikä lyhentää varsinaista opiskeluaikaa. 

avoinyliopisto1

Minkälaista opiskelu käytännössä on sitten ollut? Käyn opintojani Jyväskylän avoimessa yliopistossa ja tähän mennessä olen suorittanut kaksi opintojaksoa, joista molemmat olen voinut käydä etänä. Ensimmäiseen opintojaksoon, johdatus viestinnän ja median tutkimukseen, kuului pakollinen luento, joka onnistui netin kautta etäluentoryhmän kanssa. Lisäksi luettavana oli kaksi kirjaa ja näiden pohjalta kirjoitettiin essee. Toisessa opintojaksossa, viestintä ja vaikuttaminen, luettiin myös kaksi kirjaa ja kirjojen sekä netissä olleiden luentovideoiden avulla kirjoitettiin essee. Tähän ei siis kuulunut luentoa. Tosi iso plussa on, että joitain luentoja on mahdollista käydä myös etänä, jolloin ei tarvitse olla aina matkustamassa väliä edes takaisin. 

Tämän vuoden puolella käyn vielä kolme opintojaksoa ja kevääseen mahtuu ensimmäinen tentti sekä ensimmäinen luento paikan päällä Jyväskylässä. Lisäksi on vielä yksi luento, jonka voi kuitenkin käydä etänä. Tällä hetkellä opiskelen tenttiä varten ja se jännittää hurjasti, sillä minulla ei tietenkään ole harmaintakaan aavistusta siitä, millaisia yliopiston tentit ovat. Mikäli käyt yliopistoa, olisin tosi kiitollinen, mikäli vähän avaisit tenttien sisältöä!

Opintojaksoille ilmoittautuminen pitää muistaa itse ja netistä löytyy kyllä aikataulut, mihin mennessä pitää olla ilmoittautunut mihinkin. Itse missasin syksyllä yhden opintojakson, sillä en vielä ollut tajunnut tarkistaa aikatauluja ja etäkurssi oli jo täynnä, mutta onneksi sen voi käydä myös nyt keväällä. Opintotehtävätkin saa helposti palautettua netin kautta ilman mitään ongelmia. 

avoinyliopisto2

Suurin osa opiskelukirjoista on englanniksi ja se on aiheuttanut vähän harmaita hiuksia. Onneksi yliopiston materiaaleista löytyy viestinnän sanasto, jota olen voinut käyttää apuna. Kaikkein hurjin muutos esimerkiksi lukioaikaan verrattuna on kuitenkin ollut esseiden kirjoittaminen. Lukiossa esseitä kirjoittaessa aineistoina käytettiin enimmillään kahta artikkelia, kun taas heti ensimmäisessä avoimen yliopiston opintojaksossa aineistona oli kaksi kokonaista kirjaa, joista toinen oli englanniksi sekä yksi tieteellinen artikkeli. Olin aivan kujalla siitä, miten ihmeessä alan avaamaan aineistoja, koska onhan ainakin aluksi täysin mahdotonta tiivistää koko kirja yhteen esseeseen. Onneksi kyseessä olikin vasta johdatus viestinnän tutkimukseen, jolloin ei tietenkään voi odottaa ammattimaisia otteita esseen kirjoittamisessa. 

Esseiden kirjoittaminen on muutenkin ollut erilaista. Aiemmissa opiskeluissa ainakin omalla kohdallani on mennyt niin, että aiheen opiskelee ensin kunnolla ja sitten vasta alkaa kirjoittamaan esseetä. Nyt taas varsinainen oppiminen on tapahtunut kirjoittamisen aikana ja silloin oivaltaa aina jotakin uutta. Siksi kirjoittaminen on ollut aivan erityisen mielenkiintoista. Teksteistä myös odotetaan tulevan pidempiä ja siitäkin olin aluksi huolissani, että miten ihmeessä saan kirjoitettua jopa yhdeksän sivun mittaisia tekstejä, mutta koska aineistot ovat tosiaan kirjoja, niin asiaa saa aika helposti, kun vain pohtii ja yhdistelee aineistojen asioita keskenään. 

Mielestäni harppaus lukion ja yliopiston välillä on ollut iso. Olisi varmaankin myös ollut helpompaa, mikäli opiskelisi ihan tavallisessa yliopistossa, jolloin saisi helpommin vertaistukea ja apua opettajilta, mutta myös tällainen erittäin itsenäinen työskentely on ollut mieluisaa. Kaikista parastahan tässä on se, että opiskelun voi ajoittaa juuri niille ajoille, kun itselle sopii. Kukaan ei siis sano, että täytyy opiskella kahdeksasta kolmeen vartin välitunneilla. Itse olen tykännyt siitä tavasta, että kun olen lukemassa kirjoja ja tekemässä muistiinpanoja, luen päivän lukemiset aamupäivän ja päivän aikana, jolloin ilta on vapaata. Kun olen ollut esseidenkirjoittamisvaiheessa, olen kirjoittanut niin kauan kuin inspiraatiota riittää ja se on voinut hyvinkin mennä niin, että aloitan aamupäivällä, pidän päivällä taukoa ja iltapäivästä jatkan taas iltaan asti. Motivaatiota on siis voinut rauhassa herätellä, eikä valmista ole ollut pakko saada tietyn aikavälin sisällä. 

avoinyliopisto3
Kyselin Instagramissa, oliko jotain erityistä, mitä avoimesta yliopistosta haluttaisiin tietää. Osaan kysymyksistä vastasin jo edeltävässä tekstissä, mutta vastaan seuraavaksi erikseen kysymyksiin, mihin ei ole vielä tullut vastausta.

Voitko kertoa, että mikä homma se käytännössä on?

Avoimessa yliopistossa opiskellaan maksua vastaan samoja kursseja, kuin mitä saisi käydä ilmaiseksi, mikäli olisi yhteishaussa päässyt sisälle yliopistoon. Nämä avoimessa yliopistossa opiskellut opintopisteet voi myöhemmin sisällyttää osaksi omaa tutkintoaan, mikäli pääsee myöhemmin sisälle ''oikeaan'' yliopistoon. Avoin yliopisto on tarkoitettu niille, jotka haluavat päästä opiskelemaan jotain ainetta tai esimerkiksi työssäkäyville ihmisille, jotka haluavat vielä opiskella jotain.  

Minkä verran aikaa esimerkiksi viikosta kuluu opiskeluun?

Tarkkoja tuntimääriä on tosi vaikea sanoa juuri sen takia, että opiskelu tapahtuu aika lailla fiilispohjalta. Esimerkiksi olin juuri sekä joulu- että tammikuun ''lomalla'', koska silloin ei ollut mitään opintojaksoja, mitä varten opiskella. Opintomateriaaleja lukiessani merkitsen kalenteriin aina tietyn kappalemäärän kirjasta, jonka lukemiseen kuluu aina vaihtelevasti aikaa + muistiinpanojen kirjoittaminen. Aikataulutan opiskeluani siis enemmänkin lukemisen määrässä kuin ajallisesti. Kun kirjoitan jotain oppimistehtävää, siihenkin kuluu ihan vaihtelevasti aikaa.


Odotukset vs. todellisuus avoimesta?

Minulla ei ollut mitään odotuksia avoimesta yliopistosta, sillä en ollut keneltäkään kuullut etukäteen, millaista se on! Menin siis aivan pää tyhjänä ensimmäiselle etäluennolle ja kaikki oli niin uutta ja jännää oppikirjoista ja tehtävistä alkaen.

avoinyliopisto4

Mitä sinä opiskelet tai olet opiskellut?


Lue myös nämä:

Penkkarit 2019 - minkälainen kokemus se oli?

Mihin hain yhteishaussa?

En kuulu kirkkoon - miksi?

9.2.2020

Tämän viikon parhaat

♥ Alennuksessa olevat kukat. Kukkakimppu tuo aina niin kivasti väriä. 

♥ Kerrankin aurinkoisia päiviä! Yli viikkoon ei aurinko taaskaan näkynyt, mutta tuo valo on niin piristävä asia. Heti tuntuu saavan paljon enemmän aikaan, kun taas harmaina päivinä röhnöttää vain sohvalla.

viikonparhaat4

♥ Hyvät kirjalöydöt kirjastosta. Näistä lisää tuttuun tapaan kuukauden lopussa kirjapostauksessa. 

♥ Siivottu asunto. 

♥ Katsottuani Valehtelevat viettelijät loppuun Netflixistä aloin katsomaan Riverdalea ja Gleeta. Molemmat sarjat ovat ihan superhyviä ja niitä on tullut ahmittua urakalla! 

♥ Aikaiset heräämiset ilman herätyskelloa.

viikonparhaat3

♥ Pitkä kahvi- ja teehetki kaverin kanssa, jonka kanssa olemme yleensä tekemisissä vain nuorisovaltuuston asioiden kanssa, mutta tällä kertaa päästiin juttelemaan muistakin asioista.

♥ Penkkarit. Kävimme torilla katsomassa penkkareiden perinteistä pulpetinpolttoa ja omat vuoden takaiset muistot tulivat niin elävästi mieleen. Ei voinut muuta kuin hymyillä!

♥ Synttärilahjan antaminen. Lahjojen antamisella on niin mukava piristää. 

viikonparhaat2

♥ Vanhojen tanssit ja upeat mekot. Olin kuvaamassa kaverilleni kuvia vanhoista ja samalla sai itsekin ihailla pukuloistoa. Minulla meinaa aina tulla itku vanhojen oman tanssin aikana ja niin tälläkin kertaa meinasi, onneksi saa aina pidäteltyä!

♥ Antti Tuiskun uusi albumi ja sieltä Valittu kansa -biisi. 

♥ Viikonloppu kotikotona. Saunomista ja hyvää ruokaa sisältyi tähän viikonloppuun ja huomenna alkaakin taas uusi viikko!

viikonparhaat1

Kerro sinäkin, mikä oli parasta tällä viikolla! ♥  

Lue myös nämä: