Epäonnistuneita kuvia

Pitkästä aikaa ois taas aika selailla epäonnistuneita kuvia. Jos et edellistä ole lukenut, niin pääset siihen tästä. Aina ei vaan voi onnistua ja tällaiset postaukset ovat hyvä muistutus siitä!



Selitän, kuinka läheltä haluan kuvan otettavan...



...ja tässä esittelen leukalinjaani, jonka halusin kuvaan mukaan.



Tässä ei mahda tapahtua sen kummempaa kuin että etsin hyvää poseerausta, puhun ja heilun samaan aikaan.



Aina ei vaan jaksa olla hienosti, joten tässä osoitan jostain syystä ikkunaa.




Ja taas puhumassa, en todellakaan osaa olla hiljaa kuvia otettaessa!



Haha, en ole sylkemässä vaikka se saattaa siltä näyttääkin. Taisin puuskahtaa juuri kuvanottohetkellä ''juuuuh'' ja siitä sitten sai hyvän kuvan. Ärsytti koko ajan ohi ajavat autot, jotka näkyivät taustalla rumasti.

Eikö olekin virkistävää nähdä välillä niitä epäonnistuneita kuvia eikä aina viimeisen päälle siloteltuja? Puhutko sinäkin paljon silloin kun pitäisi ottaa kuvia? 

9 asiaa, jotka haluaisin muuttaa maailmassa

Maailma ei varmasti tule koskaan olemaan täydellinen ja täältä löytyy aina jotain muutettavaa. Kaikki eivät tietenkään halua muuttaa samoja asioita kuin itse. Tässä postauksessa pureudutaan hieman niihin asioihin, mitä minä haluaisin muuttaa maailmassa.



Kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia keskenään, niin miehet kuin naiset, köyhät ja rikkaat, terveet ja sairaat, kaikki. 

Kaikille olisi tarjolla riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä. Ei liikaa vaan juuri sopivasti.

Ananasta ei laitettaisi pitsaan. Ei se tietenkään toisen ihmisen pitsassa haittaa, mutta silloin kun olet syömässä samaa pitsaa ihmisen kanssa, joka pitää ananaksesta pitsassa, alkaa tilanne mennä huonoksi.

Yksikään ihminen ei olisi yksinäinen, vaan kaikilla olisi edes pari läheistä, joiden kanssa viettää aikaa.



Jokainen saisi olla juuri sellainen kuin haluaa ilman pelkoa tuomitsemisesta.

Spotifyssa ei olisi mainoksia, vaikkei olisi premiumia hankkinutkaan.

Suihkusta ei tulisi ensin kylmää vettä vaan se olisi heti juuri sopivan lämpöistä ja pysyisi sellaisena koko suihkun ajan.

Koulupäivät alkaisivat aikaisintaan kymmeneltä. Oppilaatkin olisivat varmasti virkeämpiä, kun saisi nukkua pidempään. Jos on kerta tieteellisesti todistettu, että nuorilla unirytmi siirtyy biologisista syistä myöhemmäksi, niin minkä takia nuorten elämää ei rytmitetä sen mukaan?

Kerrostalon pihoja ei aurattaisi aamuisin viiden-kuuden aikaan vaan annettaisiin nukkua rauhassa.



Idean tähän postaukseen löysin Millan postauksesta, jossa hän listasi 21 postausideaa. Käy sinäkin kurkkaamassa, jos löytäisit sieltä jonkun kivan idean!

Mitä sinä haluaisit muuttaa maailmassa?

Urahaaveita

Luin Roosan blogista postauksen urahaaveista ja sain siitä idean jakaa omia urahaaveitani niin lapsuudesta tähän päivään asti. Monta ammattiahan tähän väliin on mahtunut, joten eiköhän vain aloiteta muistelu!

 

Oman muistini mukaan ihan ensimmäinen unelma-ammattini oli prinsessa, joka oli varmasti monen pikkutytön unelma. Tämän jälkeen toivoin tulevani balettitanssijaksi, vaikka en ikinä ole mitään tanssia harrastanutkaan. Anniina Ballerinalla taisi olla oma osansa tässä haaveessa. Kun alettiin siirtyä realistisempiin haaveisiin, niin toivoin tosi kauan olevani hevostenhoitaja. Hevoset olivat ja ovat edelleenkin tosi lähellä sydäntäni.

 Noin kolmannella tai neljännellä luokalla aloin haaveilemaan laulajan ammatista ja luulin olevani tosi hyväkin laulaja. Haaveilin osallistuvani johonkin lauluohjelmaan mutta onneksi en mennyt nolaamaan itseäni sellaisiin, en oikeasti osannut todellakaan laulaa! Tämän vaiheen mentyä ohi aloin viidennellä haaveilemaan asianajajan ammatista ja tämän ammatin kanssa olin todella vakavissani. Etsin jopa netistä, missä asianajajaksi voi opiskella, vaikka peruskoulua olikin vielä kauan jäljellä.



Asianajajan ammatti pysyi haaveenani aika kauan. Kuudennen ja seitsemännen luokan vaihteessa aloin taas haaveilla hevosiin liittyvästä ammatista, koska harrastin silloin ratsastusta aktiivisemmin kuin koskaan. Ajattelin meneväni yläasteen jälkeen Ypäjälle opiskelemaan ja halusin kouluttautua nuorten hevosten kouluttajaksi, vaikka en kovin rämäpää olekaan. Ratsastuksen sitten taas jäädessä taka-alalle paikan puutteen takia haaveilin kondiittorin ammatista ja minulla ja kaverillani oli suuret suunnitelmat perustaa oma kahvila.



Sitten kahdeksannen luokan keväällä tapahtui se suuri valaistumisen hetki, kun löysin unelma-ammatin, joka ei ole vielä tähänkään päivään mennessä muuttunut miksikään. Menin TETiin paikalliseen sanomalehteen ja tykästyin koko hommaan aivan täysin. Yhdessä ammatissa yhdistyy kaikki, mistä pidän: valokuvaaminen, kirjoittaminen, uuden tiedon hankkiminen, ulkoasun suunnittelu, sopivasti sosiaalinen ja yksinäinen työ... Voiko parempaa edes toivoa?

Siitä keväästä asti toimittajan ammatti ei ole menettänyt hohtoaan silmissäni ja minä ihan oikeasti toivon tulevani sellaiseksi joku päivä. Lukioonkin menin juuri tämä ammatti mielessäni, koska lukiohan on tunnetusti yleissivistävä oppilaitos ja yleissivistystä toimittajan ammatissa tarvitaankin. Olen suunnitellut kirjoittavani ylioppilaskirjoituksissa tietenkin äidinkielen lisäksi pitkän englannin, keskipitkän ruotsin, lyhyen ranskan, historian ja yhteiskuntaopin. Tämän jälkeen haluaisin yliopistoon opiskelemaan journalistiikkaa. Tietenkin vaihtoehto B on hyvä olla olemassa, mutta tämä on se, mitä minä haluan!

 

Mitä haaveammatteja sinä olet käynyt läpi ja mitä toivot nyt/mikä sinusta sitten tulikaan?

Helppo ja herkullinen mukipulla

Otsikko saattaa herättää pieniä kysymyksiä. Itsekin olin aivan ihmeissäni bongattuani tämän ohjeen Pinterestistä; ei kai pullaa voi tehdä mukissa ja vieläpä mikrossa? Päätin kuitenkin laittaa ohjeen testiin ja kas kummaa, ihan pullalta tuoksuva ja maistuva tuotos siitä tuli! Tähän väliin minun on ihan pakko pahoitella tämän postauksen kuvien laatua. En edes ajatellut tekeväni postausta tästä ohjeesta ja illalla ei enää tietenkään tähän vuodenaikaan ollut luonnonvaloa saatavilla. Tästä oli kuitenkin pakko jotain postausta kehitellä, koska olin niin yllättynyt ohjeen toimivuudesta!



Tämä siis ihan toden totta tuoksuu ja maistuu aivan kotitekoiselta kanelipullalta. Ulkonäöltäänhän se ei kuitenkaan ole yhtä houkutteleva, mutta annettakoon se anteeksi tällaiselle mikrossa tehdylle leivokselle.



Tähän mukipullaan tarvitset:

9 rkl vehnäjauhoja
3/4 tl leivinjauhetta
3/4 tl kanelia
1 1/2 rkl sokeria
3 rkl tomusokeria
ripaus suolaa
pieni tippa öljyä
3-4 1/2 rkl vettä

Sekoita kuivat aineet ensin keskenään, lisää tippa öljyä sekä vesi ja sekoita. Anna olla mikrossa noin yksi minuutti. Tarkkaile, että se ei ole mikrossa liian kauan tai siitä tulee tosi kuivaa. Jos pidät raa'asta lopputuloksesta, anna pullan olla mikrossa vielä vähemmän aikaa. Itse koristelin pullan vielä lopuksi strösseleillä, mutta se voisi maistua hyvältä myös esimerkiksi vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.




Taikina itsessään oli jo niin hyvää, että sen olisi voinut vaikka syödä! Suosittelen erittäin lämpimästi testaamaan tätä ohjetta. Se on hyvin helppo eikä vaadi myöskään paljoa aineita ja silti saat kotiisi tuoreen pullan tuoksua.

Minulle tuli eilen 17 vuotta mittariin täyteen ja tuntuuhan se nyt aika hurjalta. Enää vuosi jäljellä alaikäisenä ja sen jälkeen onkin taas suurempi vastuu itsestään harteilla. Mitenkään sen erikoisemmin en synttäreitäni juhlistanut. Tällä viikolla alkaakin taas uusi koeviikko ja tuntuu, että edellisestä olisi tosi vähän aikaa. Kyllä se aika vain kuluu nopeasti. Tällä kertaa minulla on onneksi vain neljä koetta ja se alkaakin torstaina äidinkielen kokeella. Ja joulukuukin on jo tosi lähellä, pian saa aukaista joulukalenterin ensimmäisen luukun!♥

Aiotko kokeilla tätä ohjetta? Mitä sinulle kuuluu?

Mitä bloggaajat halusivat tietää toisistaan?

Keksimme wappiryhmän bloggaajien kesken tehdä tällaisen q&a -postauksen, johon jokainen halukas sai keksiä yhden kysymyksen. Sama postaus löytyy siis muidenkin blogeista tämän päivän aikana, joten käy ihmeessä kurkkaamassa, kuinka erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin on tullut! Blogit löytyvät linkattuna tämän postauksen lopusta. Nyt siirrytään kuitenkin lukemaan vastauksiani kysymyksiin, joista osa olikin tosi haastavia.

Mikä on asia, mitä et ikinä missään tilanteessa tai tapauksessa tekisi?

On niin monta asiaa, mitä en ikinä tekisi. Sanotaan vaikka, että tuskinpa tulisin ikinä hyppäämään sillalta alas johonkin jokeen tai järveen. Ajatuskin tuntuu aika pahalta koska ikinä ei voi tietää, mitä siellä pinnan alla on.

Oletko joskus poiminut kukkakimpun ja vienyt sen sinulle tärkeälle ihmiselle?

Kyllä olen ja vaikka kuinka monesti! Kotipihalla kasvaa joka kesä niin paljon erilaisia kukkia, että niistä saa vaikka kuinka isoja kimppuja. Ja piristäväthän tuoreet kukat maljakossakin! 

 

Kenen toisen bloggaajan kanssa haluaisit tehdä postauksen?

Huh, nyt on vaikea kysymys. Ihan ensimmäisenä tuli mieleen Ninni, jonka kanssa voisin ensin lähteä ottamaan kuvia ja sitten kehitellä jotain postausta! Myös meidän bloggaajien wappiryhmän tyyppien kanssa on kiva tehdä esimerkiksi juuri tätäkin postausta. 

Mitkä ovat bloggaamisen parhaita ja huonoja puolia?

Parhaita puolia bloggaamisessa on vaikka kuinka paljon. Ihan tämä postauksien teko ja kirjoittaminen on ihanaa ja lisäksi kommenttien saaminen tuntuu aina mahtavalta. Huono puoli on se, kun ei joskus keksikään mitään postausaihetta tai kirjoittaminen ei sujukaan toivotulla tavalla. Onneksi niitä hetkiä on harvassa! Negatiivisia kommentteja en ole tässä melkein vuoden aikana saanut yhtäkään, josta olen vähän ihmeissäni mutta ne olisivat varmasti myös yksi huono puoli tässä harrastuksessa. Nyt varmaan kannattaa koputtaa puuta.

Mikä on lempparipostauksesi omista postauksistasi?

Ensimmäisenä mieleeni tuli Unelmani-otsikolla kulkeva postaus, jossa kerron omista unelmistani. Lisäksi tämä murrepostaus ja sen jatko-osa ovat yksiä lemppareistani. Näille voisi kyllä kehitellä kolmatta kaveria, kiinnostaisiko?

Näetkö itsesi bloggaamassa vanhemmalla iällä?

Kyllä näen! Jos vain into ja motivaatio pysyy yllä, niin turhaanhan sitä lopettaisi itselle mieluisaa harrastusta. 

Mikä on vahvin muisto lapsuudestasi?

Varmaan justiisa ne kaikki omat leikit. Rakastin yksin leikkimistä ja useimmin leikin barbeilla leikkiä, jossa niillä oli taikavoimia ja ne osasivat lentää. Ai että minä rakastin niitä leikkejä♥

Mihin kiinnität uusissa ihmisissä ensimmäisenä huomiota?

Yleensä kiinnitän huomiota ensimmäisenä silmiin. Silmät vain ovat kaikilla niin kauniit ja eihän sitä turhaan sanota, että silmät ovat sielun peili. 

 

Jos saisit elämäsi aikana yhden toivomuksen joka toteutuisi, niin mikä se olisi?

Se, että minä sekä läheiseni saisimme elää terveen elämän. 

Miten läheisesi suhtautuvat bloggaamiseen?

En kauheasti mainosta blogiani mutta en myöskään piilottele, joten ne jotka ovat jotain kautta tästä saaneet tietää ovat ainakin olleet innoissaan ja kiinnostuneita. On kiva saada läheisiltä positiivista palautetta!

Kuka TV-sarjan hahmoista muistuttaa eniten itseäsi?

Nyt on jälleen tosi paha kysymys. Ehkä näen Salkkareiden Ulla Taalasmaassa joissain kohdin itseni. Innostumme molemmat helposti asioista ja hötkyilemme myös liikaa. En kuitenkaan omasta mielestäni ole ihan yhtä utelias kuin Ulla. 

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Viiden vuoden päästä olen päivää vaille 22 vuotta vanha (hui kauhia!!). Tuolloin olen toivottavasti yliopistossa opiskelemassa ehkä jopa suurta unelmaani journalistiikkaa tai sitten jotain muuta, jos toiveeni kerkeävät tässä ajassa vaihtua. Toivottavasti asun jossain kivassa asunnossa ja töitäkin voisin tietenkin samalla tehdä. Olisi myös kiva, jos olisin päässyt matkustelemaan paljon. Aika näyttää mihin sitä päädytään!



Mikä motivoi bloggaamaan?

Se tunne mikä tulee monesta valmiista postauksesta luonnoksissa sekä uudet lukijat ja kommentit!

Milloin aloitit bloggaamisen ja miksi?

Aloitin bloggaamisen tässä osoitteessa 15.1.2016. Pian siis vuosi täynnä tätä touhua! Ennen olin kuitenkin kirjoittanut aika kauankin aikaa toista blogia mutta se on jo kadonnut netin syövereistä. Sen ja tämän blogin välillä on kyllä tapahtunut suuri harppaus niin laadun kuin kaiken muunkin puolesta! Tämä blogi sai alkunsa oikeastaan hetken mielijohteesta lenkillä. Mieleeni tuli yhtäkkiä, kuinka kiva olisi taas kirjoittaa blogia ja kun tulin takaisin lenkiltä, siirryin koneen ääreen ja tein tämän blogin sekä aloitustekstin.

Mikä on sellainen asia, jota monet eivät tiedä sinusta? 

En tiedä, onko se harvinainen taito, mutta osaan heiluttaa sieraimiani. Omistan myös 10 Robinin nimmarikorttia, jotka olen saanut, kun olen lähettänyt hänelle fanikirjeitä. 

Pystytkö samaistumaan johonkin kohtaan? Ja tässä vielä muidenkin näihin kysymyksiin vastanneiden blogit:
http://www.millat.fi/ ♥ http://maripulliainen.blogspot.fi/ ♥ http://allthelittlesnowflakes.blogspot.fi/ ♥ http://www.nooraemilia.fi/ ♥ http://paula-beautyqueen.blogspot.fi/ ♥ https://aatunpolku.blogspot.fi/ ♥ http://homeandstylebye.blogspot.fi/ ♥ http://tarunmaailmassa.blogspot.fi/ ♥ https://sofiaidaannneli.blogspot.fi/ ♥ http://revontulipalo.blogspot.fi/ ♥ https://sanniijuliaa.blogspot.fi/ ♥ https://tuulipuikkonen.blogspot.fi/ ♥ https://pannariblogi.blogspot.fi/ ♥ http://katjajohannaa.blogspot.fi/

Inhokkisanat

Sain Stuff about -blogista idean kehitellä postauksen, jossa kerron omia inhokkisanojani. Nämä rasahtavat aina korvaan ikävästi eikä niitä vain voi ohittaa.

 

Psyka: Se on psykologia eikä mikään psyka. Ei kuulosta omaan korvaan yhtään hyvältä.

Tola: Tämäkin on tällainen lyhennesana niin kuin edellinen. Tarkoittaa siis asuntolaa ja tämäkin on niin ärsyttävä. Myönnän, että itsekin käytän tätä välillä mutta yritän aina muodostaa sen kokonaisen sanan.

Kämppä: Huh, kämpästä tulee ihan mieleen jokin siivoton paikka, joka ei tunnu kodilta. Asunto on se oikea sana silloin, kun ei halua puhua kodista.



Täppä: Mitä tämä oikeastaan edes tarkoittaa? Kuulostaa tosi ärsyttävältä, vähän sellaiselta ''lapsikieleltä''.

Prode: Mieluummin protsku ja vielä mieluummin proteiini.

Näpsytellä: ''Näpsytelkääpä tämä ja tämä juttu sinne koneelle...'' ei, ei ja vielä kerran ei.

Ihku: Tätäkään ei enää onneksi käytetä niin paljon kuin joskus aikoinaan. Saatan kyllä joskus vitsillä heittää tämän mutta en varmasti ikinä tule tosissaan sanomaan.



Paituli: Tämä kuuluu monen inhokkeihin ja minä olen yksi niistä. Paita riittää ihan hyvin.

Lomalle lompsis: Tosi ärsyttävä ilmaus!



Löytyikö samoja inhokkeja?

Viime aikojen positiiviset

Mikä voisikaan olla parempi tapa aloittaa maanantai kuin muistelemalla viime aikoina tapahtuneita positiivisia asioita? Toivottavasti tämä saa sinulle hyvän mielen ♡ Pidä ihana päivä!

♡Äidinkielen kurssilla pidetty puhe. Vaikka kauheasti jännittikin, niin loppujen lopuksi se meni omasta mielestäni paljon paremmin kuin odotin. Aiheenani oli tasa-arvo ja oli kiva päästä kertomaan omia ajatuksiani siitä.

♡ Uudet, ihanat talvikengät!

 ♡ Love Islandin 2. kauden finaalijakso. Oikea pari voitti!

♡ Herkullinen suklaabrownie kahvinmakuisella kuorrutteella.

♡ Pirkan crunchy-maapähkinävoi. Niin hyvää!

♡ Pitkästä aikaa käynti kirjastossa. Monta uutuuskirjaakin odotteli hyllyssä lukijaansa.

♡ Lukion yrityskurssin tuleva matkakohde - en malta odottaa ensimmäistä ulkomaanreissuani!

♡ Lähestyvät synttärit. 20.11. on minun vuoroni täyttää 17.

♡ Ikkunan edessä ruokailevat linnut. Kuukkeli on jo bongattu!

♡ Joulun lähestyminen. Pian on aika kaivaa tonttuhatut, glögi ja torttutaikinat esiin! Myös joululahjoja olen jo alkanut suunnitella ja valmistaa.

♡ Tulevan koeviikon kaksi ensimmäistä päivää ovat osaltani vapaapäiviä. Kyllä kelpaa pitää loma keskellä viikkoa!

 

Mitä kivaa sinä olet tehnyt tai kokenut?

Olenko tyypillinen Skorpioni?

Vaikka en uskokaan horoskooppeihin ihan täysillä, on niitä silti mukava lukea aina silloin tällöin ja nähdä, pitävätkö ne paikkaansa. Itse olen horoskoopiltani Skorpioni. Etsin netistä Skorpionin luonnemääritelmän ja löysinkin sen täältä. Tässä postauksessa saamme nähdä, olenko minä luonteeltani tyypillinen Skorpioni.

Hiljainen ja syvällinen, suurten tunteiden Skorpioni on monelle ikuinen arvoitus, jonka ratkaisun selvittäminen vie sekä järjen että sydämen. Tämä äärimmäisen herkkä ja intuitiivinen tähtitaivaan yksinäinen susi päästää lähelleen vain harvat ja valitut – eivätkä hekään pääse perille kuin siitä, mitä Skorpioni itse päättää paljastaa. 

Hiljaisesta en kyllä mene ihan täysin takuuseen. Osaan kyllä olla hiljaa silloin kun tarve vaatii, mutta sitten kun puhun, se kuuluu pitkälle. Varsinkin kun innostun, desibelit sen kun nousevat. Syvällisiä asioita mietin kuitenkin aika paljon. En sanoisi olevani äärimmäisen herkkä, koska en kovin helposti ota itseeni. Itken kuitenkin aika helposti, joten siinä mielessä olen herkkä. On totta, että en paljasta itsestäni kaikkia asioita jokaiselle vastaantulijalle. Vaikka juttelen mielelläni monille eri ihmisille, niin henkilökohtaiset asiat pidän itselläni siihen asti, että oikeasti luotan kyseiseen henkilöön.

Mystinen Skorpioni tutustuu kuolemaan jo elämänsä varhaisessa vaiheessa ja on koko elämänsä ajan kiinnostunut elämän suurista ja pienistä salaisuuksista. Hän pitää tyynen pinnan alla tulisen ja kiihkeän luonteensa – eikä ehkä siksi itse ole valmis uskomaan toisista ihmisistä tai asioista pelkkää pintaa. Hän haluaa päästä syvemmälle – ja pääsee myös. Luonteeltaan hän on ehdottomasti lähempänä kyynikkoa kuin idealistia.

Ensimmäinen lause sopii kyllä aika hyvin minuun, sillä juuri noita asioita pohdin kyllä aika paljon. En kyllä sanoisi olevani kovin tulinen ja kiihkeä, vaikka sitäkin puolta löytyy - olen enemmänkin alistuva. En myöskään sanoisi olevani kyynikko, koska haluan uskoa muista ihmisistä hyvää.

Skorpioni on äärimmäisen lojaali ystävä, joka on läheistensä puolesta valmis menemään äärimmäisyyksiin. Hänen pinnansa on pitkä, mutta kun se katkeaa, ei kenenkään ole turvallista olla lähietäisyydellä. Hän on ehdoton mielipiteissään ja vihaa epäoikeudenmukaisuutta sydämensä pohjasta.

Lojaaliin voin samaistua, koska se todellakin olen. Yritän pitää ystävieni puolta ja pinnani myös on pitkä. Kun se kuitenkin katkeaa, en anna -yleensä- täyslaidallista vaan yritän olla loukkaamatta muita. Viimeinen lause sopii minuun todella hyvin. Tietenkin mielipiteitäni voi myös muokata, jos perustelee hyvin oman näkemyksensä, mutta yleensä ne pysyvät muuttumattomina. Epäoikeudenmukaisuus ärsyttää myös paljon.

 Vaikka tunteiden ilmaiseminen on Skorpionille hyvinkin vaikeaa, hän on erittäin voimakastahtoinen, ylpeä ja rohkea rämäpää joka tekee juuri niin kuin itse haluaa – ja saa yleensä myös muut ihmiset ympärillään noudattamaan tahtoaan.

Tunteiden ilmaisu on minulle oikeasti vaikeaa. Minut tunnetaankin siitä, kun sanon melkein aina kaikkeen tunteellisuuteen ''imelää''. Pitäisi yrittää päästä siitä pois, koska tunteiden näyttämisessä ei ole mitään pahaa. En myöskään tykkää itkeä muiden edessä. Sanoisin olevani voimakastahtoinen mutta en todellakaan ole rämäpää. Päinvastoin, minulla on todella suuri itsesuojeluvaisto, joka ei hellitä ikinä. Enkä kyllä usko, että saan muut ihmiset noudattamaan tahtoani. 

Joitain kohtia siis löytyy, jotka sopivat hyvin itseeni, mutta moniin kohtiin en toisaalta voi samaistua. Mikä sinä olet horoskoopiltasi? Oletko ottanut selvää, sopiiko luonteesi horoskooppisi luonnemääritelmään? 

Nopea ja helppo isänpäivälahja

Isänpäivä lähestyy ja varmasti monella puuttuu vielä se lahja. Ideatkin saattavat olla vähissä, mutta nyt saatte ainakin yhden nopean, helpon ja edullisen lahjavinkin: karkkikortin! Mitään parempaa nimeä en tälle keksinyt, mutta kuvat kertovat varmasti, mistä on kyse. Tämä sopii hyvin myös kaikkiin muihinkin juhliin kuin isänpäivään, kunhan vain kortin tekstiä soveltaa.







Tällainen siis tällä kertaa. Tämän osaa varmasti jokainen tehdä, vaikka ei olisikaan niin hyvä käsistään. Itseltäni ei löytynyt pahvia, joten korttitaustaa piti vähän soveltaa laittamalla kahden normaalin paperin väliin paksumpi lehden kansi. Onnistuihan se noinkin, vaikka kauniimpikin tapa olisi varmasti ollut. Karkit ja suklaat ovat tässä kuitenkin se pääasia ja kortin sisältöä voi muutella ihan sen mukaan, mitä karkkeja haluaa siihen laittaa. Itsetehdystä lahjasta tulee myös erilainen fiilis kuin valmiiksi ostetusta, joten jos kaupasta ei löydy mitään sopivaa lahjaa tai muuten vain tykkäät tehdä käsilläsi, niin suosittelen tekemään itse lahjan!

Miten sinä aiot juhlistaa isänpäivää vai juhlitko mitenkään? Onko sinulla jo lahja hankittuna tai tehtynä?

Kuvia puhelimesta #1

Ajattelin aloittaa blogiin tällaisen uuden postaussarjan, jossa julkaisen kuvia puhelimestani ja kerron hieman niiden taustoista. Tällä kertaa kaikki kuvat on otettu ig storystani, mutta jatkossa tässä voi olla myös ennenjulkaisemattomia kuvia. Itse pidän tällaisista puhelinkuvapostauksista tosi paljon vaikka kuvat olisivat näkyneet ennen esimerkiksi my storyssa. Postauksessa saa kerrottua paljon enemmän, mitä siellä kuvan taustalla on oikeastaan tapahtunut. Nyt siirrytään kuitenkin näihin kuviin, toivottavasti pidät!




Pientä perjantaifiilistelyä lenkillä.// Saman päivän aikana söin English mint -nimistä jäätelöä. Se ei maistunut niin paljoa mintulta kuin olisin toivonut, mutta oli se silti hyvää.



Iltapalaksi smoothie bowl, jossa oli soijajogurttia, mustikoita, vadelmia ja mansikoita sekä päällä pähkinäsekoitusta. Nam♥// Aloin syyslomalla katsomaan Love Islandin toista kautta Katsomosta ja jäin heti koukkuun ihan samalla lailla kuin ykköskauteenkiin. Love Islandissa henkilöihin pääsee tutustumaan paljon paremmin kuin esimerkiksi Paratiisihotellissa, jonka takia se kolahtaa minuun.



Syysloman vika päivä! Yön aikana oli satanut hieman lunta.// Tulin takaisin asunnolle kotona vietetyn viikon jälkeen ja parvekkeelta näkyi kaunis auringonlasku.



Olin heti maanantaina syysloman jälkeen pois koulusta, koska sunnuntaina minulle nousi kuume. Vietin koko aamupäivän sängyssä kuunnellen musiikkia ja varsinkin tätä biisiä kuuntelin ja kuuntelen edelleen paljon! Onneksi kuume ei noussut korkealle, joten kävin silloin kaupassa ostamassa tortillatarvikkeet ja sitten söimmekin kämppiksen kanssa niitä. // Keskiviikkoaamuna kouluun kävelemässä ja oli ihana sää!


Jälleen perjantaifiilistelyä, nyt Youtuben ja irtokarkkien voimalla♥// Tuoreita, ihania pullia! Vaikka ne olikin ostettu pakasteesta, niin ihan älyttömän hyviä silti.

 Teimme kaverini kanssa aivan älyttömän hyviä suklaakeksejä, yksiä parhaimmista mitä olen maistanut! Ohje löytyy täältä.// Ihana sää koulun jälkeen♥

Näistä kuvista varmaan huomaa, että sydämiä tulee käytettyä paljon! Mitä pidät kuvapostauksista?

Mitä löytyy mun puhelimesta?

Muiden puhelimensisältöesittelyvideoita (mikä sanahirviö) on tosi mukava katsoa, joten päätin toteuttaa samanlaisen postausmuodossa. Toivottavasti muiden puhelimen sisältö kiinnostaa sinuakin!



Tässä näkyykin puhelimeni lukitusnäyttö. Puhelimenani toimii Samsung Galaxy A3, joka on ollut käytössäni jo melkein 2,5 vuotta. Tuossa yläkulmassa näkyvä musta laatikko on sovelluksesta, jonka avulla näytöstä saa sinivalon pois päältä. Sitä käytän aina iltaisin kun olen puhelimella ja sovelluksen nimi on Night mode - blue light filter.



 Aloitusnäyttöön olen koonnut kaikista tärkeimmät sovellukset. Taustakuvat löydän yleensä We♥heartitistä ja tämä kukkakuvakin on sieltä. Joidenkin sovelluksien ikonit olet vaihtanut Cocoppalla.



Ensimmäisessä kansiossa on kaikista käytetyimmät sovellukset. Kaksi ensimmäistä riviä eivät varmaan sen kummempia esittelyjä kaipaa, kuin että Instagramista minut löytää nimellä sintsuu_, Snäpistä Siniv00 ja We♥itistä Siniv_. Alarivin ensimmäinen sovellus on Planoly, jossa voi suunnitella Instagramin feediä ja nähdä tilastotietoja esimerkiksi kuvien tykkäyksistä ja seuraajista. Vaikka en feediä oikeastaan suunnittelekkaan, niin tällä sovelluksella on kiva ensin kokeilla uutta kuvaa feediin. Toinen sovellus on Unfollowers, jolla nimensä mukaisesti näkee Instagramin unfollaajat ja lisäksi kuviesi ''fanit'' ja henkilöt, joita seuraat mutta jotka eivät seuraa sinua takaisin.



Seuraavasta kansiosta löytyvät kaikki valokuvaukseen liittyvät jutut. PicCollagella teen joitain kollaaseja sekä blogin Instagramiin (peut_etreblogi) tulevat kuvat. Retricalla otan yleensä selfiet, mutta sen laatu on huonontunut tosi paljon. Ainakin minun ottamistani kuvista tulee hyvin rakeisia. Onko muilla sama ongelma vai johtuuko se kenties puhelimesta? Kuvat muokkaan yleensä VSCOlla mutta joitain yksityiskohtia muokkaan Snapseedillä.



Sälää-kansiosta löytyy nimensä mukaisesti kaikkea sälää. Uutisia seuraan useimmiten Ilta-Sanomista, vaikka parempiakin lähteitä varmasti olisi. Menkkakalenteri ja Pivo ovat molemmat hyvin hyödyllisiä ja Pivosta saa myös joihinkin liikkeisiin tosi hyviä etuja. Sports Trackeria käytän joskus lenkillä mutta nyt sen käyttö on jäänyt taka-alalle. Koulun sähköposti ja Quizlet ovat koulujuttuja varten ja Flickrillä ja Bloggerilla hoidan blogijuttuja. Bloggerin sovellus ei kyllä kuulu omiin lemppareihini, se vaatisi paljon parannuksia.



Viimeisestä kansiosta löytyy ihan perusjuttuja, jotka kaikki varmasti tietävät. Ne on hyvä olla nopeasti saatavilla, koska musiikkia tai esimerkiksi hälytys pitää saada joskus nopeasti päälle.

Tässä olisi siis kaikista tärkeimmät asiat mun puhelimesta. Kiinnostaako sinua muiden puhelimien sisältö? Löytyykö samoja sovelluksia?

Lokakuun luetut kirjat

Oho, lokakuukin on jo ohi! Lokakuun aikana ehti tulla kunnon syksy ja lumikin satoi jo maahan, joka näyttää tulleen jäädäkseen. Kirjojakin tuli taas pari luettua, jotka esittelen tässä tutuksi käyneessä postaussarjassa.

Marko Hautala - Kuokkamummo

Kirjan tapahtumapaikkana on Suvikylä, jossa tapahtuu outoja asioita. Suvikylässä asuvat lapset tietävät, että outojen asioiden takana on Kuokkamummo, joka hiipii selän takaa ja lyö kuokan lapojen väliin. Teininä Suvikylässä asuneet Samuel ja Maisa palaavat aikuisina takaisin kotiseudulleen ja legenda Kuokkamummosta elää yhä.

Kirjaa oli välillä ehkä vähän vaikea seurata, joten siihin piti keskittyä kunnolla. Odotin kokevani kirjan kanssa kauhuntäyteisiä hetkiä, mutta loppujen lopuksi olin aika pettynyt. Mitään kovin pelottavaa kirjassa ei ollut, enimmäkseen vain hieman inhottavia kohtia. Kauhunväristyksiä ei siis missään vaiheessa tullut. Tämä oli hyvin erilainen kirja kuin mitä yleensä luen, joten se oli kivaa vaihtelua!



Jan Salminen - Äidinmaa

Kirjassa eletään tulevaisuuden Suomessa, jonka nimi on muutettu Äidinmaaksi. Äidinmaata johtavat naiset ja miehet, joita kirjssa kutsutaan koiraiksi, on alistettu orjiksi. Kaikki ihmiset ovat yhteisomistuksessa eikä niin sanottuja pariseksuaaleja katsota hyvällä. Miesten asema on hyvin huono ja heitä voidaan pahoinpidellä ja määräillä miten hyvittää. Päähenkilöinä kirjassa ovat Anna-Liisa ja Benjamin. Anna-Liisa on Benjaminin vahti, joka katsoo, että koiras hoitaa hommansa ilman niskoittelua.

Tämä kirja antoi paljon ajattelemisen aihetta. Se oli hyvin mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Jos etsit kirjaa, joka jää mietityttämääm, suosittelen tätä!



Sini Helminen - Väkiveriset osa 1: Kaarnan kätkössä

Kirjan päähenkilö on Pinja, joka on juuri eronnut poikaystävästään. Hänen äitinsä pakottaa tytön kesätöihin hoitamaan kaupungin istutuksia ja työn touhussa hän tutustuu Virveen, joka vetää häntä oudosti puoleensa. Pinja häpeää selässään olevaa arpea, jonka takia hän ei uskalla kovinkaan helposti luottaa ihmisiin. Virven avulla hän kuitenkin saa selville paljon uusia asioita itsestään...

Odotin tätä kirjaa tosi pitkään saapuvaksi kirjastoon ja lopulta olisinkin ensimmäinen, joka tämän kirjan lainasi kyseisestä kirjastosta! Kirja oli hyvin erilaista fantasiaa kuin yleensä, koska tässä ei ollut perinteisiä ihmissusia ja vampyyrejä, vaan perinteisiä suomalaisia hahmoja, kuten esimerkiksi metsän jumala Tapio. Se sai kirjan tuntumaan heti kotoisammalta. Mitään maatamullistavaa tästä kirjasta ei kuitenkaan tullut, mutta suosittelen silti lukemaan tämän!

Löytyikö tuttuja tai uusia kirjoja? Pitäkää mukava marraskuu♥