Voisarvet rentoon sunnuntaihin

Lapsuudenkodissa käydessäni minut valtaa aina kova himo päästä leipomaan. Tänäkin viikonloppuna olen tehnyt sekä suklaamoussekakkua että tänä sunnuntaiaamuna voisarvia. Voisarvet sopivat loistavasti aamupalalle tuoreina ja lämpiminä, mutta mikseivät myös myöhemmin päivällä tai illalla nautittavaksi. Alun perin löysin ohjeen Kotikokin internetsivuilta.

 

Voisarviin tarvitset:

3dl jotain nestettä, esimerkiksi maitoa, kauramaitoa tai vettä

50g tuorehiivaa tai 33g kuivahiivaa (itse käytin kuivahiivaa)

1 kananmuna

1½tl suolaa

150g voita tai margariinia

noin 8dl haluamiasi jauhoja (itse laitoin sekä vehnä- että sämpyläjauhoja)

Halutessasi jotain täytteeksi, esimerkiksi juustoa

Voiteluun kananmuna tai vettä

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola, muna ja vähitellen jauhot. Lisää viimeisenä joukkoon rasva ja vaivaa kunnolla.

2. Nosta taikina jauhotetulle pöydälle ja jatka vaivaamista, kunnes taikinalla on hyvä koostumus. Taikinan tulee olla sitkeää, jotta sarvet eivät repeile paiston aikana.

3. Jaa taikina kahtia ja kaulitse ympyrän muotoisiksi. Leikkaa taikina kahdeksaan sektoriin, jotta saat 16 kappaletta sarvia.

4. Kääri sektorit sarviksi leveästä päästä aloittaen. Paina loppupää tiiviisti kiinni, jotta se ei irtoa paiston aikana. Nosta sarvet pellille hieman kaarevaan muotoon.

5. Anna sarvien kohota liinan alla ja lämmitä uuni 225 asteeseen tai kiertoilmalla 200 asteeseen.

6. Kun sarvet ovat kohonneet, paista niitä uunissa noin 12 minuuttia. 

Vaikka sarvet olisivat vielä hyvin pieniä uuniin mennessään, sitä ei tarvitse hämmästellä. Nämä kohoavat uunissa yllättävänkin paljon, joten syötävää varmasti riittää. Itse en laittanut sarviin mitään täytettä, vaan syödessä jokainen voi halutessaan laittaa niihin mitä haluaa. Lämpiminä sarvet ovat selkeästi parhaimmillaan, mutta myöhemmin niitä voi myös vaikka lämmittää paahtimessa. Voisarvet sopivat loistavasti rentoon sunnuntaipäivään!

Sunnuntai menee omalta osaltani täysin rentoutuessa, sillä yhtäkään opiskelujuttua en aio tänään suorittaa. Lisäksi tein oikein aikuismaisen päätöksen siitä, että peruin ainakin joksikin aikaa Netflixin ja otin tilalle Disney+-tilauksen. Sunnuntain aikana tuleekin katsottua ehkä parikin lapsuuden suosikkielokuvaa. Ai että olen innoissani koko tarjonnasta! Karhuveljeni Koda on ainakin heti ensimmäisenä listalla.

Houkuttelevatko nämä voisarvet sinua? Oletko sinä hankkinut Disney+-tilauksen?

Syyskuun luetut kirjat

Syyskuu kului hyvin nopeasti kaiken uuden merkeissä. Syksykin alkoi jo antamaan itseään ilmi ja olen nauttinut kovasti ruskan kauniista väreistä. Syyskuun aikana pääsin myös paremmin tutustumaan uuden kotikaupunkini kirjastoon. Vaikka olen sen suuruuden takia vielä vähän eksyksissä kirjoja etsiessäni, olen löytänyt jo hyvin mielenkiintoisia kirjoja sen valikoimista.

 

Salla Simukka  - Lukitut

Joukko nuoria passitetaan vankilaan rikoksien takia, jotka he tulevat suorittamaan tulevaisuudessa. Vankilasta he pääsevät pois, mikäli he itsetutkiskelun avulla keksivät nämä rikokset. Kaikki eivät taivu tähän, vaan yrittävät päästä pois vankilasta muilla keinoin.

Kirja ei ole pelkkää tavallista tekstiä, vaan sen luvut sisältävät myös muun muassa runoja. Vankilamaailma on tosi hienosti rakennettu, ja sen lisäksi tarina sisältää ihan tavallia nuorten elämään liittyviä draamoja. Yksi kirja oli ehkä vähän liian lyhyt, koska mielestäni tästä aiheesta olisi saanut vaikka kokonaisen sarjan. Loppu tuli liian nopeasti ja sen tunteeseen ei kunnolla kerennyt sujahtaa mukaan.

 

Holly Bourne - Katsokaa miten onnellinen olen

Kirjan päähenkilö on Tori, jonka elämä on täydellistä sosiaalisessa mediassa. Hän on julkaissut esikoiskirjansa ja toinen pitäisi saada pian ulos, mutta kirjoittamisesta ei tule mitään. Sosiaalisen median ulkopuolella Tori kamppailee ikävän parisuhteen kanssa. Viimeinen tikki on, kun Torin paras ystävä tulee yllättäen raskaaksi eikä Tori tiedä, miten asiaan tulisi suhtautua. Miten Tori selviytyy kaikesta?

Kirjan juoni pyörii hyvin paljon parisuhteen ympärillä, eikä Torin elämässä vaikuta olevan paljoa muuta. Mikäli parisuhdeasiat kiinnostavat, tämä kirja on loistovalinta. En ihan tiedä, onko tämä kirja kansissa olevien arvosteluidensa arvoinen, mutta tulipahan silti luettua.

 

Roosa Rentola - Kielestä kiinni

Kirjan jokaisessa luvussa on eri rikostarina, jossa tekijä on saatu kiinni hänen käyttämiensä kielen piirteiden takia.

Tässä kirjassa on tosi mielenkiintoinen aihe! Kirjassa kerrotaan muun muassa siitä, kuinka syyllisen tekijän voi saada kiinni esimerkiksi hätäkeskussoiton perusteella. On uskomatonta, kuinka erilaiset kirjoitustavat ovat auttaneet tutkijat syyllisen tekijän jäljille. Kirjassa on myös Suomesta muun muassa Anneli Auerin tapauksesta oma luku. Tätä suosittelen rikoksista ja kielestä kiinnostuneille!

Herättikö jokin kirjoista mielenkiintosi? Onko sinulla tällä hetkellä jokin kirja kesken?

Lue myös nämä: 

Viime aikojen positiiviset

Elokuun luetut kirjat 

Ylianalysointi ei tee kenellekään hyvää 

Seuraa myös Instagramissa @siniriekki. 

Viime aikojen positiiviset

♥ Syksyn saapuminen. Viileät aamut sekä ruskan värit ovat aivan ihania.

♥ Aamukahvi. Se on jotenkin noussut arvoon arvaamattomaan ja aamukahvihetkiä odottaa entistä suuremmalla innolla.

♥ Mahtava sänky. Jos on ollut huonosti nukuttu yö takana, sängystä se ei ainakaan ole johtunut.

 

♥ Rento laskeutuminen opiskeluarkeen. Vaikka opiskeltavaa riittää, tuntuu silti vielä vähän lomalta. Olen ennen muuttoa ainoastaan lomaillut Jyväskylässä, joten maisema varmasti vaikuttaa.

♥ Fuksiaiset. Eilen saimme viettää tosi kivoja fuksiaisia teemana maailmanloppu. Ensi vuonna onkin minun vuosikurssini aika järjestää ne!

♥ Uudet (opiskelu)kaverit. Etukäteen aina jännittää tutustua uusiin ihmisiin, mutta onneksi kaikki ovat olleet supermukavia. Hetkeäkään ei ole tarvinnut miettiä, uskaltaako olla oma itsensä.

♥ Naughty Brgr. Tämän paikan hampurilaiset jäivät mieleen.

 

  

♥ Uudet kokemukset. Esimerkiksi viime viikolla löysin itseni Jypin pelin katsomosta. Tätä en olisi ihan heti uskonut.

♥ Opiskelija-alennukset. Tarvitseeko edes sen kummemmin selittää?

♥ Se, että olen pystynyt näkemään useammin poikaystäväni kanssa muuton myötä.

♥  Uudet, kauniit lenkkimaisemat. Esimerkiksi Harju, Tourujoen luontopolku sekä Rantaraitti Ylistön siltoineen täällä Jyväskylässä ovat nättejä paikkoja.

 

Mikä sinua on ilahduttanut viime aikoina?

Lue myös nämä:

Miten maalainen asettuu Jyväskylään?

4 helppoa aamupalavinkkiä 

Häkellyttävän hyvät jäälauttaleivokset

Miten maalainen asettuu Jyväskylään?

Reilu kolme viikkoa jyväskyläläisenä on kulunut hyvinkin nopeasti. Vajaan 8000 asukkaan kunnasta kaupunkiin muuttaminen on ollut mielenkiintoista ja olen sopeutunut tänne yllättävän hyvin. Tässä postauksessa jaan pieniä huomioitani elämästä kaupungissa, jotka olen tässä ajassa jo kerennyt huomata.

- Vastaan tulevat ihmiset ovat hyvin harvoin tuttuja. Huomaan usein jääneeni tuijottamaan vastaantulijaa, koska odotan koko ajan, milloin tunnistan hänet. Tietenkään en täällä tunnista yksiäkään kasvoja, mutta tapa on jäänyt päälle. Jos siis joku tuijottaa sinua kadulla, todennäköisesti se olen minä.

- Pyöräilijöitä on ihan älytön määrä. Olen säikähtänyt jo ties kuinka monta kertaa, kun pyöräilijä ohittaa yllättäen takavasemmalta kauhealla vauhdilla. Onneksi osa pyöräilijöistä kuitenkin soittaa soittokelloa, niin osaa varautua.

- Liikennevalot voivat pahalle päälle sattuessaan pidentää matkaa ajallisesti yllättävänkin paljon. Pari kertaa olen ihan varmasti seisonut valoissa yli viisi minuuttia, kun valot eivät vain vaihdu vihreiksi.

- Täällä ja varmasti muuallakin Suomessa on tapana vilkuttaa autoilijalle, joka päästää kävelemään suojatien yli. Vaikka tapa on kohtelias, minä en ole tähän vielä uskaltautunut lähtemään. Kainona kainuulaisena hävettää jo valmiiksi autoilijan pysähtyminen minun takiani, joten haluan vain äkkiä luikkia alta pois katse varpaisiin suunnattuna.

- Erilaisia kahviloita ja ravintoloita eli toisin sanoen houkutuksia on kaikkialla. Uutena asukkaana haluan tietenkin testata uusia paikkoja ja pari suositusta voin tässä jo mainita: Teeleidi on tosi viihtyisä teehuone ihanien leivoksien kera ja NÔM Asian Cuisine -ravintolassa on superhyvä buffet!

- Lenkille on tosi hankala lähteä ainakin näin aluksi, kun ei ole yhtään ennalta tuttua reittiä tiedossa. Pikkuhiljaa ympäristö on kuitenkin alkanut tulemaan tutummaksi ja mielessä on jo pari kivaa kävelyreittiä, jotka täytyy käydä testaamassa.

- Vaatekaupoissa käynti ja muissa kaupoissa shoppailu ei oikeastaan ole yhtään lisääntynyt, vaikka kaupat ovat lähempänä ja parempi oikeastaan niin. Olen laskujeni mukaan käynyt täällä asumisen aikana vain kerran kiertämässä kaupat läpi eikä silloinkaan tullut ostettua muuta kuin jotain loppuvia kosmetiikkatuotteita. Kirppiskierrokset ovat sitten asia erikseen!

- Kaupunginkirjasto on vielä tosi hankala paikka. Kirjat on aseteltu ihan eri tavalla kuin olen tottunut ja valikoima on ihan mahdottoman iso.

- Joka puolella on tietöitä ja muita remontteja. Keskustassa ja syrjemmässä, ihan kaikkialla.

- Täällä ei tule syksy. Kotopuolessa en ole nyt pariin viikkoon käynyt, joten en ihan luotettavasti voi verrata vuodenaikojen etenemistä, mutta en ole vielä nähnyt yhtään puuta, joka olisi täysin ruskan väreissä ja auringonpaiste jopa lämmittää vielä. Tänäkin aamuna oli ihan kesähelle, vaikka nythän on jo syyskuu!

 

Koska on kulunut vasta reilu kolme viikkoa, huomioita kerkeää varmasti tulla tulevien kuukausien ja vuosien aikana lisää. Kiinnostaisiko lukea toinen samanlainen postaus aiheesta?

Lue myös nämä:

Viime aikojen kirppislöydöt

Muuttajan muistilista - näitä en unohda!

Ylianalysointi ei tee kenellekään hyvää